Emsin Lähetystökriisi: Preussin nousu ja Ranskan alamäki 19. vuosisadalla

19. vuosisadan lopulla Euroopan poliittinen kartta oli vallitsevanaan järjestyksessä. Valtakunnat taistelivat vallasta ja vaikutusvallasta, diplomaattisuhteet olivat kireällä naralla ja sota uhkasi aina kulman takana. Tässä turbulentissa ilmastossa tapahtui vuonna 1870 Emsin Lähetystökriisi, joka osoittautui ratkaisevaksi käännekohdaksi Preussin nousussa Euroopan johtavaksi vallaksi ja samalla Ranskan aseman heikkenemiseen.

Kriisin juuria voi etsiä Espanjan vallanperimysstä vuonna 1868, jolloin Espanjan kuningas Isabella II syöksyi pois vallasta. Tyhjä valtaistuimelle oli monia ehdokkaita, ja Preussin kuningas Vilhelm I näki tilaisuuden vahvistaa Preussin asemaa. Hän tarjosi veljensä Leopold Hohenzollernin ehdokkuutta Espanjan kruunuun, mikä herätti Ranskan epäluuloa ja vihamielisyyttä.

Ranska pelkäsi Preussin vaikutusvallan leviämistä Länsi-Eurooppaan ja näki Hohenzollernien asettamista Espanjan kuninkaaksi vakavana uhkana omille etuilleen. Ranskalaisten diplomatiaa johti tuolloin Napoleon III, joka oli päättänyt pysäyttää Preussin kasvun.

Emsin Lähetystökriisi sai alkunsa heinäkuussa 1870 Ranskan ja Preussin välillä käydyistä diplomatiaisten neuvotteluista. Kuningas Vilhelm I oli vieraillut Emsissä, Preussin kylpyläkaupungissa, ja Ranskan suurlähettiläs, Vincent Benedetti, matkusti tapaamaan häntä.

Benedetti vaati kuningasta kieltäytymään Leopold Hohenzollerniä Espanjan kuninkaaksi ehdottavista. Kuningas Vilhelm I ei suostunut, vaan vastasi Benedettille diplomatian periaatteiden mukaisesti.

Kuningas Vilhelm I kirjoitti Benedettiä tapaavalle Preussin kanslerille Otto von Bismarckille: “Kerro virallisesti ja asiallisella tavalla, että minun hyväkseni Hohenzollernin ehdokkuus Espanjaan on peruutettu. Mutta samalla ota selville myös Benedettiltä, että Ranskan vaatimuksiin ei ole aiottu suostua.

Bismarck näki tilaisuuden hyödyntää Ranskan diplomaattista virhettä ja julkaisi Benedetin viestit omissa sanoituksissaan, jotka oli muotoiltu aggressiivisemmiksi ja provokatiivisimmiksi. Ranskalaiset tulkitsivat Preussin vastauksen loukkaukseksi ja julkaisivat viestit omissa lehdissään, herättäen kansallismielisen innon.

Napoleon III:n hallitus joutui Ranskan yleisön painostamana julistamaan sodan Preussille 19. heinäkuuta 1870. Emsin Lähetystökriisi oli onnistunut diplomaattinen manipulointi, jonka seurauksena Ranska ajautui sotaan vahvemman vastustajan kanssa ja kokikin lopulta murskaavan tappion.

Emsin Lähetystökriisin vaikutukset Euroopassa olivat valtavat:

• Preussin voitto: Preussin voitto Ranskan yli johti Saksan yhdistymiseen vuonna 1871 ja muutti Euroopan voimatasapainon.
• Ranskan tappio: Ranska menetti Alsace-Lorraine alueen ja joutui maksamaan korvauksia. Tappio vahensi Napoleon III:n hallinnon legitimiteettia ja johti lopulta hänen kukistumiseensa.

Tapahtuman aikajana
1868 Espanjan vallanperimyskriisi
Heinäkuu 1870 Ranskan suurlähettiläs Benedetti tapaa kuningas Vilhelm I Emsissä
Heinäkuu 1870 Bismarck muokkaa ja julkaisee Benedetin viestit provokatiivisesti
19. heinäkuuta 1870 Ranska julistaa sodan Preussille
Tammikuu 1871 Ranskan tappio ja Saksan yhdistymistä

Emsin Lähetystökriisi on merkittävä esimerkki siitä, kuinka diplomaattiset erimielisyydet voivat johtaa suureihin konfliktiin. Se osoittaa myös Otto von Bismarckin nerokasta diplomaattista taitoa ja hänen kykyään manipuloimaan tapahtumia Preussin etujen mukaisesti.

Kriisi muutti Euroopan poliittista karttaa pysyvästi, vahvisti Saksan asemaa Euroopassa ja loi pohjan tuleville konflikteille 20. vuosisadalla.